Ominaisuudet

Kelon laatu ja ominaisuudet

Kelolla ei ole yhtenäisiä laatukriteereitä. Hyvälaatuisena rakennuskelona voidaan pitää harmaantunutta kovapintaista puuta, jossa voidaan sallia vähäinen määrä kuorta ja ruskeaa pintaa lyhyellä matkalla yhdellä puolella tukkia. Pinta- ja keskilahoa sekä pahoja käsittelyjälkiä ei kelossa saa olla. Kelon luonteeseen kuuluu, että se aikojen kuluessa patinoituu ja pienet pintaviat häviävät. Terveet korot ja pahkat kuuluvat kelon ominaisuuksiin.

Ykköslaatua edullisempaa 2-luokan keloa voidaan käyttää esim. varastorakennuksissa ja laavuissa. Pääasiassa kakkoslaatua käytetään sahauksen raaka-aineena. Näin kelon punahonkaista sydänpuuta päästään parhaiten hyödyntämään. Punahonka syntyy satoja vuosia vanhassa männyssä sen paksuuskasvun hidastuessa. Tällöin männyn sydänpuu muuttuu punertavaksi. Tuoreena sydänpuuta on vaikeata erottaa värin perusteella pintapuusta, mutta kuivuessaan kelosahatavara muuttuu kauniin punaiseksi valon ja ilman vaikutuksesta. 

Kelosahatavaran käyttökohteita ovat  esim. sisäkatot, vuori- ja räystäslaudat, huonekalut, kalusteet ym. Kelopinnasta saadaan sisätiloihin ja ulkorakennuksiin aitoa pyöreää keloa muistuttavaa seinää. Järeämpi tuote on kelopelkka.

Kelon koko

Kelon hinta määräytyy paitsi laadun myös latvaläpimitan mukaan. Edullisinta 17-24 cm:n pikkukeloa käytetään esim. varastorakennuksissa ja pienissä saunamökeissä. Yli 25 cm:n kelo täyttää Etelä-Suomessa ympärivuotisen asumisen k-arvovaatimukset (alle 0,60). Näin sitä voidaankin käyttää myös omakotirakentamiseen.

Lapin tunturikeskuksissa rakennetaan yleisimmin yli 27 cm:n kelosta. Näyttävimmät ja arvokkaimmat kelolinnat tehdään ns. mammuttikelosta, eli latvahalkaisijaltaan lähes puolimetrisestä jättiläishongasta.

Pituudeltaan kelo toimitetaan normaalisti 4-7 metrisenä. Tarvittaessa jo kaatovaiheessa voidaan valikoida kurkihirsiksi ja pitkille seinille asiakkaan antamilla mitoilla erikoispitkiä puita jopa 12-13 metriin saakka.