Tietoa kelosta

Kelo – Pohjoisen ylväs puu

Kelo on pystyyn kuivunut, kuorensa pudottanut vanha mänty. Kelo on pinnaltaan harmaantunut ja sisältä punertava honka, jonka kasvu pohjoisessa on päättynyt 300–400 vuoden iässä ja joka on kasvun päättymisen jälkeen kelottunut vielä joitakin vuosikymmeniä. Kelottunut puu voi seistä paikallaan satoja vuosia.

Kelo voi olla satoja vuosia vanha, esimerkiksi Saarijärvellä Pyhä-Häkin kansallispuistossa vuonna 2004 kaatunut ”Iso Puu” oli aloittanut kasvunsa vuonna 1518 ja puun tilavuus oli 8 m³

Pystyyn kuivaessaan puu pudottaa kuorensa, harmaantuu pinnastaan ja sydänpuu muuttuu punahongaksi. Kelon ominaisuuksiin kuuluvat halkeamat ja pahkat, jotka tuovat sille omaleimaisen ilmeen ja tekevät jokaisesta kelosta ainutlaatuisen. Sydänpuun punaruskea väri on pohjoisen männyssä selvästi voimakkaampi kuin etelän puissa.

Kelo on lähes aina kierteinen. Kierteisyys on selvästi voimakkaampaa pinta- kuin sydänpuussa. Kierteinen rakenne parantaa puun veto- ja taivutuslujuutta. Tämän vuoksi kelorakennus ei merkittävästi vääntyile eikä painu samalla tavalla kuin tuoreesta puusta rakennettu hirsitalo. Yleensä kelot ovat kiertyneet vastapäivään, eli alhaalta katsottuna vasemmalta oikealle. Kierteisyyden suunnan on otaksuttu johtuvan auringon kiertosuunnan vaikutuksesta, mutta varmuutta kiertymisen syystä ei ole. 

Kelo huonekaluissa 

Huonekalumateriaalina kelo on rouhea ja luonnollinen. Se on kestävä, mutta sille täytyy antaa tilaa elää. Kelohuonekaluihin voi tulla ajan saatossa pieniä halkeamia, jotka kuuluvat puun luonteeseen. Materiaalina kelo on suhteellisen huoltovapaa. 

Huliswoodin kelotuotteita

Kelojen hankinta

Suomesta keloja ei ole enää merkittäviä määriä saatavana rakennusmateriaaliksi. Isompia määriä keloa löytyy enää pohjoisen kansallispuistoista. Huliswoodin kelot ja kehikot tulevat suurimmaksi osaksi Venäjän puolelta Kostamuksen kaupungista, 40 kilometrin etäisyydeltä Suomen rajasta ja Vartiuksen raja-asemasta. Kelot hankitaan yhdessä pitkäaikaisten vienankarjalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa pääasiassa Karjalan tasavallan pohjoisosista. Lisäksi saatavuuden mukaan Huliswood kerää keloa myös Pohjois-Suomen talousmetsistä.

Kaikki kelo tulee normaaleista talousmetsistä, ja puun alkuperä pystytään todentamaan Venäjän metsäviranomaisten dokumenteista. Keloa hankitaan keräilemällä yksittäisiä puita laajoilta, vaikeakulkuisilta alueilta. Hyvästäkin keloleimikosta keloa saadaan vain noin 5–10 m³/ha, kun normaalia tukkipuuta saa samalta alalta moninkertaisen määrän – kelo on arvokas materiaali.

Kelojen käsittelyssä käytetään erikoisvarusteita sekä metsätraktorissa että kuorma-autoissa. Erikoisvarusteista tärkein on niin sanottu kelokoura, joka estää kelojen vaurioitumisen kuormattaessa. Talvella kelo korjataan pääasiassa käsipelillä moottorikelkoilla, kesällä mönkijöillä.
Kelon hankintaketju on pitkä ja monivaiheinen. Esimerkiksi Venäjän huonokuntoinen tiestö ja rajamuodollisuudet asettavat omat haasteensa toiminnalle.

Kelon laatu ja ominaisuudet

Kelolla ei ole yhtenäisiä laatukriteereitä. Hyvälaatuisena rakennuskelona voidaan pitää harmaantunutta kovapintaista puuta, jossa voidaan sallia vähäinen määrä kuorta ja ruskeaa pintaa lyhyellä matkalla yhdellä puolella tukkia. Kelossa ei saa olla pinta- ja keskilahoa tai pahoja käsittelyjälkiä. Kelon luonteeseen kuuluu, että se aikojen kuluessa sään ja auringon valon vaikutuksesta patinoituu ja pienet pintaviat häviävät. Terveet korot ja pahkat kuuluvat kelon ominaisuuksiin.

Ykköslaatua edullisempaa toisen luokan keloa voidaan käyttää esimerkiksi savusaunoissa, varastorakennuksissa ja laavuissa. Pääasiassa kakkoslaatua käytetään sahauksen raaka-aineena. Näin kelon punahonkaista sydänpuuta päästään parhaiten hyödyntämään.

Punahonka syntyy satoja vuosia vanhassa männyssä sen paksuuskasvun hidastuessa. Tällöin männyn sydänpuu muuttuu punertavaksi. Tuoreena sydänpuuta on vaikea erottaa värin perusteella pintapuusta, mutta kuivuessaan kelosahatavara muuttuu kauniin punaiseksi valon ja ilman vaikutuksesta. 

Kelosahatavaran käyttökohteita ovat muun muassa sisäkatot, vuori- ja räystäslaudat, huonekalut ja kalusteet. Kelopinnasta saadaan sisätiloihin ja ulkorakennuksiin aitoa pyöreää keloa muistuttavaa seinää. Huliswood jalostaa Karstulassa sahauspinnasta kelopaneelia tähän tarkoitukseen. Järeämpi tuote on kelopelkka. 

Kelosanastoa

Kelo

  • pystyyn kuivunut, kuoreton ja harmaantunut havupuu, tavallisesti mänty
  • rakennuspuuna käytetään yleensä vain mäntyä, kuusi lahoaa kelottuessaan
  • kelottumisen syynä on useimmiten jokin puuta vioittanut tekijä, kuten salama, metsäpalo, kirveen jälki tai muu vastaava
  • puu voi kelottua myös normaalisti vanhetessaan

Suosto ja niko, nika

  • puu, joka ei ole täysin kelottunut, vaan on pinnasta osin ruskea ja sillä on parkkipäällinen, mutta on sisältä kuiva
  • pehmeän ja tumman pintakerroksen osuus on huomattavasti suurempi kuin aidossa kelossa
  • myös juurineen kaatunut ja maata vasten kelottunut puu
  • keinotekoisesti kelotetun, niin sanotun tekokelon, ominaisuudet vastaavat suostoa, ei käy rakennuskeloksi

Aihki

  • kasvunsa lopettanut, mutta vielä elävä mänty
  • sydänosa kuivaa, pintaosa vielä tuoretta
  • tyvessä paksu kaarna – kilpikaarnainen
  • latvus paksuoksainen, lyhyt ja tuuhea – lakkapäinen

Honka ja petäjä

  • yleisnimityksiä vanhalle isolle männylle, niin kelolle, aihkille kuin normaalille isolle tukkipuulle
  • alunperin honka tarkoitti vanhaa pystyyn kuivunutta mäntyä eli keloa ja petäjä suureksi kasvanutta mäntyä